Varuste-esittelyssä cavemore-suitset
Varusteen taustaa
Cavemore-suitset ovat kuolaimettomat kapsoni-hackamore-yhdistelmäsuitset. Kyseessä on akateemisen ratsastustaiteen erikoisvaruste, jolla olisi kuitenkin käyttömahdollisuuksia monenlaisessa kuolaimettomassa ratsastuksessa. Klassinen kouluratsastus, johon akateeminen ratsastustaide sisältyy, pohjautuu vahvasti barokkiajan oppeihin, erityisesti François Robichon de La Guérinièren kirjoituksiin (kuva 1.). Tästä syystä ”barokkikouluratsastus” olisi mielestäni kulttuurihistoriallisesti täsmällisempi nimitys. Samasta syystä tein tästä yksilöstä barokkityylisen. Barokkityyliin kuuluu mahtipontisuus ja koristeellisuus. Tuotteen metalliosissa ja otsapannan koristeissa näkyvät barokkityyliset ornamentit, ja suitsien muotoilu on jykevää.
Kuva 1. Charles Parrocelin kuvitusta François Robichon de La Guérinièren kirjasta École de cavalerie (1733). Kuvien varusteissa näkyy aikakauden koristeellinen tyyli. Autenttisissa barokkisuitsissa käytettiin pelkkää kankikuolainta.
Käyttötarkoitus ja toimintaperiaate
Nykyaikaisen kilpakouluratsastuksen ylemmissä luokissa käytetään kankisuitsitusta, jossa yhdistyy nivelkuolain ja kankikuolain, ja ratsun peruskoulutuksessa käytetään tavallisimmin nivelkuolainta tai kolmipalaa. Akateemisessa ratsastustaiteessa ratsun perusopetuksessa käytetään yleensä ns. iberialaista ketjukapsonia. Siirryttäessä kohti korkeampaa kokoamisastetta vaativia liikkeitä otetaan käyttöön kankikuolain, joko kapsonin kanssa tai ilman. Cavemore-suitsien tarkoituksena on tarjota kuolaimeton vaihtoehto, jonka toimintaperiaate on samankaltainen kuin kankikuolain-kapsoniyhdistelmän (tai kankikuolain-bridongyhdistelmän). Niiden kanssa on tarkoitus ratsastaa kaksilla ohjilla, joista toiset kiinnittyvät ulompiin kapsonirenkaisiin ja toiset hackamore-varsiin. Keskimmäistä kapsonirengasta voi käyttää juoksuttamiseen ja muuhun maasta käsittelyyn.
Kuolaimettomien vaihtoehtojen esilletunti ja tuotekehittely on minulle tärkeää, koska olen työskennellyt hevosten kanssa, jotka ovat suustaan erittäin herkkiä, hammasongelmaisia tai sellaisia, joiden suussa ei ole kuolaimelle tilaa. Kokemusteni perusteella myös kovasuisille ja kuolaimelle painaville hevosille oikein valittu kuolaimeton on usein kovempaa kuolainta toimivampi vaihtoehto. Painotan kuitenkin kohtaa ”oikein valittu”, enkä suosittele vaihtoehtoa ”ohjat kiinni riimuun”, jos hevosen hallittavuudesta on pientäkään epävarmuutta.
Kuolaimettomista vaihtoehdoista ketjukapsoni on ehdoton suosikkini peruskoulutukseen ja -työskentelyyn. Suosin mallia, jossa renkaat, joihin ohjat kiinnitetään, ovat melko lähellä toisiaan nenäluun vieressä. Tällainen kapsoni mahdollistaa hyvin tarkan työskentelyn varsinkin asetuksissa ja taivutuksissa. Alas lähelle sivurenkaita kiinnitetyt renkaat tekevät vaikutuksessa sidepull-tyyppisen ja vähemmän tarkan. Ketjun sijaan kapsoni voidaan valmistaa myös nahkarunkoisena. Cavemoressa on nahkainen runko, koska hackamore-varsien kanssa ketju saattaa olla turhan kova.
Hackamore vaikuttaa kankikuolaimen tapaan vipuvaikutuksen kautta. Paine kohdistuu hevosen nenäpiihiin, turvan alle ja niskaan. Tämä paitsi tekee hackamoresta tehokkaan jarrun, myös ohjaa hevosta myötäämään niskastaan. Siten hackamoren vaikutus on kokoava, ja se ohjaa korkeammassa muodossa työskennellessä hevosta venyttämään ylälinjaansa ja pitämään kurkun avoimena. Hevonen saattaa väistää kapsonin painetta nostamalla turvan ylös, mikä voidaan estää hackamoren avulla. Hackamore ei kuitenkaan ole tarkka lateraalisessa työskentelyssä, ja sen kanssa on hankala ratsastaa hevosta eteen-alas tuntumalle ilman, että hevosen alakaula jännittyy. Cavemore-suitsissa kapsoniosa siis mahdollistaa tarkan lateraalisen työskentelyn ja hyvän eteen-alas venyttelyn kohti ohjastuntumaa, kun taas hackamore helpottaa korkeampaa kokoamisastetta vaativien liikkeiden ratsastusta (kuva 2.). Hackamore on vaikutukseltaan kova, ja cavemorea käytettäessä hackamoreohjan kuuluu olla löysä, ja sitä käytetään vain tarvittaessa.
Kuva 2. Kapsonin ja hackamoren vaikutusmekanismi eri tilanteissa. Siniset soikiot kuvaavat kaulanikamien asentoa. 1. Kapsonin kanssa hevosen on helppo venyttää eteen-alas kohti tuntumaa. 2. Hackamoren vipuvarsivaikutuksen takia se ohjaa hevosta myötäämään niskastaan, jolloin eteen-alas venytellessä turpa saattaa ohjautua luotisuoran taakse ja alakaula jännittyä. 3. Korkeammassa muodossa kapsoni saattaa ohjata hevosta jännittämään kaulaansa ja painamaan kurkkuaan tai nostamaan turpaansa ja väistämään tuntumaa. 4. Hackamore ohjaa hevosta myötäämään niskastaan ja venyttämän ylälinjaansa korkeammassa muodossa, ja helpottaa sopivan ohjastuntuman säilyttämistä. Nämä ovat tietysti suurelta osin koulutuksellisisa ja ratsastuksellisisa seikkoja, ja varuste on vain apuväline, joka ei koskaan korvaa hyvää koulutusta ja ratsastusta. Kuva on mukailtu Bent Branderupin kirjan Academic Art of Riding (2013) pohjalta.
Osat ja sovitus
Cavemoren turpaosa koostuu turvan päälle tulevasta pehmustetusta osasta, jossa on kolme rengasta. Tähän osaan kiinnittyy säädettävillä solkiremmeillä hackamore-varret. Turvan alle tulee säädettävä ”kankihihna”. Hackamore-varsiin kiinnittyvät poskihihnat, jotka koostuvat kahdesta osasta. Alaosa on säädettävä, ja sen avulla voidaan säätää leukahihnan etäisyyttä turpaosasta. Yläosa on solkipala, johon niskahihna kiinnittyy. Poskihihnan osien välissä on rengas, josta lähtee leukahihna. Leukahihna kiinnittyy alas, jotta sen avulla pystytään estämään turpaosan pyöriminen ja poskihihnojen nouseminen hevosen silmiin. Leukahihna on kiinni renkaissa, koska vapaasti poskihihnaa pitkin liikutettava leukahihna valuu helposti kohti turpaa. Renkaan ansiosta poskihihnan ala- ja yläosan välille tulee loiva kulma, jolloin poskihihna jää kauemmas hevosen silmästä ja suitset istuvat päähän paremmin. Pehmustetun niskahihnan säädöillä voidaan vaikuttaa sekä leukahihnan että turpahihnan paikkaan. Kaikissa edellä mainituissa osissa on hyvät säätömahdollisuudet, joiden avulla tuote voidaan sovittaa monen malliseen päähän sopivaksi. Näiden lisäksi suitsiin kuuluu koristeellinen pehmustettu otsapanta, mutta se ei ole suitsien välttämätön osa, ja tämän tyyppisiä suitsia käytetään yleensä ilman otsapantaa.
Turpaosan oikea paikka on nenäluun päällä, eli paine ei saa kohdistua pelkkään pehmytkudokseen. Turpaosan on tultava kuitenkin riittävän alas, jotta hackamore-varret eivät paina poskihampaiden yläpuolella sijaitsevia sylkirauhasia (kuva 3.). Turpaosan yläosa säädetään siten, että poskihihnat tulevat suorassa linjassa poskiluun harjanteen (facial crest, en ole varma oikeasta suomennoksesta) alapuolella leukahihnan ollessa auki. Turpaosa säädetään napakammaksi kuin kuolainsuitsien turpahihna, kuitenkin niin, ettei nenään kohdistu painetta ohjien ollessa löysänä. Kireys säädetään turvan alle tulevan hihnan avulla siten, että hihna ottaa kiinni, kun hackamore-varsiin kohdistuu vetoa. Leukahihnan oikea paikka on heti posken edessä siten, että metallirengas jää kuitenkin posken päälle. Leukahihna säädetään napakaksi, jotta se estää turpaosan pyörimisen ja pitää poskihihnat oikealla etäisyydellä silmistä. Poskihihnan ala- ja yläosan välille kuuluu tulla loiva kulma. Leukahihna ei saa kuitenkaan olla liian kireällä, koska sen ei ole tarkoitus aiheuttaa painetta. Leukahihnan paikka säädetään poskihihnojen ja niskahihnan avulla.
